Oikealla asialla

Oikealla asialla -verkkoloki on lakannut ilmestymästä syyskuussa 2005. Lokissa ilmestyneet merkinnät on arkistoitu tänne. Nykyisin lokin kirjoittaja Niko Lipsanen kirjoittaa blogeihin Aiheet ja Lipsanen & Ruso.

« Edellinen | Arkisto | 2004 | Seuraava »

Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys | 28.6.2004

Oikeisto-vasemmisto-asettelun rinnalla elää yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden vastakkainasettelu. Ne myös liittyvät toisiinsa: yksilöllisyys liitetään oikeistoon ja yhteisöllisyys vasemmistoon.

Väitän, ettei kyse ole aidosta vastakkainasettelusta. Vasemmiston puolella kyse on, joko tahattomasti tai tahallisesti, yksilöllisyyden ja itsekkyyden samaistamisesta. Siinä missä yksilöllisyys on ihmisten huomioimista yksilöinä, itsekkyys on vain itsensä huomioimasta. Jälkimmäinen rapauttaa yhteisöllisyyden, mutta ensimmäinen ennemminkin vahvistaa sitä: yhteisö, joka ei huomioi jäsentensä yksilöllisyyttä, ei ole pitkäikäinen. Useimmilla ihmisillä on sosiaalinen tarve kuulua yhteisöihin, mutta jokainen meistä on silti peruuttamattomasti yksilö. Toisaalta yksilöt (ainakin yleensä) tarvitsevat jonkinlaisen yhteisön, jossa toteuttaa yksilöllisyyttään.

Tämä merkintä on pidennetty aasinsilta siihen, että ilmoitan liittyneeni yhteisöön. Tutkin BlogiWikin blogiryhmiä ja löysin sieltä omani: Mielen järjestäjät. Vaikken erityisen sekavamielinen olekaan, on tämän verkkolokin tarkoituksena nimenomaan järjestää käsityksiäni ympäristöstä ja politiikasta muillekin ymmärrettävään muotoon. Minun tai tämän lokin yksilöllisyys ei tästä yhteisöön liittymisestä huolimatta yhtään vähentynyt.

Kommentit

Arkistoitujen merkintöjen kommentointi ei ole enää mahdollista.

jussir 30.6.2004: Vapaa tahto vai kohtalon oikku?

Mutta kyllähän yksilöllisyys (äärimmillään) väistämättä johtaa itsekkyyteen. Jos päätöksiä ei tee ryhmässä, ei voi varma siitä, miten muut reagoivat päätökseen.

"Useimmilla ihmisillä on sosiaalinen tarve kuulua yhteisöihin, mutta jokainen meistä on silti peruuttamattomasti yksilö."

Ei välttämättä. Mitä enemmän ihminen toimii jossain ryhmässä, niin sitä enemmän hän sulautuu osaksi tätä ryhmää ja äärimmillään tämä sulautuminen voi johtaa siihen, että hän ei enää tule toimeen ilman tätä ryhmää. Länsimaat korostavat hyvin paljon individualismia ja näin ollen me ajattelemme aina kaikkea yksilöiden näkökannalta, mutta mielestäni ihmisten (länsimaistenkin!) toimintaa on paljon helpomi ymmärtää, jos ajattelee yksilöitä ennemminkin jonkin suuremman sosiaalisen kokonaisuuden palasina.

"Toisaalta yksilöt (ainakin yleensä) tarvitsevat jonkinlaisen yhteisön, jossa toteuttaa yksilöllisyyttään."

Mielestäni yksilöt pyrkivät osaksi yhteisöjä siksi, että he jollain lailla hyötyvät niistä, eivätkä päästäkseen "toteuttamaan yksilöllisyyttään". En oikein ymmärrä mitä tuo lause voisi edes tarkoittaa.

---

Vasemmistosta ja oikeistosta puhuttaessa on tärkeää nostaa esiin myös käsitys vapaasta tahdosta (tai vain "vapaudesta") vs. ihmisestä ympäröivän yhteiskunnan tuloksena (ilman kovin suurta mahdollisuutta vaikuttaa elämäänsä). Oikeistohan luonnollisesti kannattaa tätä vapauden ajatusta. Ajatusta, että kaikki ovat oman onnensa seppiä ja jos päädyt pultsariksi, niin omapahan on vikasi (ja jos taas multimiljonääriksi, niin on tämä omaa ansiotasi ja näin ollen olet sen myös ansainnut). Kun taas vasemmisto korostaa tasa-arvoa. Ajatellen, että joillakin nyt vaan on hyvä/huono tuuri ja koska ihmiset ovat tasa-arvoisia, tulisi myös hyvinvoinnin jakautua tasa-arvoisesti.

Tämä taustalla piilevä arvomaailma mielestäni on kaikkein suurin vaikuttaja puolueiden välisissä (talous)poliittisissa linjauksissa.

nlipsane 30.6.2004: Re: Vapaa tahto vai kohtalon oikku?

Kiitoksia kommenteista. Koska vastauksesi on varsin laaja, vastasin siihen kirjoittamalla aiheesta uuden merkinnän. Loppuosaan (vasemmisto/oikeisto) palaan myöhemmin.

Ylös | Oikealla asialla | 2004 | 2005