Oikealla asialla

Oikealla asialla -verkkoloki on lakannut ilmestymästä syyskuussa 2005. Lokissa ilmestyneet merkinnät on arkistoitu tänne. Nykyisin lokin kirjoittaja Niko Lipsanen kirjoittaa blogeihin Aiheet ja Lipsanen & Ruso.

« Edellinen | Arkisto | 2004 | Seuraava »

Uusurbanismi | 14.12.2004

Pilvenpiirtäjäkaupungilla tuntuu olevan sitkeä kannatus Helsingissäkin. Äskettäin sellaista kaipasi mm. Veloena. Mutta kuten jo kirjoitin, en usko sellaisen toteutumismahdollisuuteen näillä leveyksillä. Helsinki ei ole New York. Yksittäiset pilvenpiirtäjät maamerkkeinä hyvin valituilla paikoilla voivat mennä, mutta manhattanmaisesta pilvenpiirtäjäkaupunkista seuraisi pimeitä katukuiluja, joilla tuskin kukaan viihtyisi.

Kaupunkisuunnittelussa, kuten monessa muussakin asiassa, keskustelu ääreytyy liiaksi. Joko kannatetaan pilvenpiirtäjäkaupunkia tai sitten halutaan kaikkien muuttavan maalle - muita vaihtoehtoja ei haluta nähdä. Veloena linkittää hyvän artikkelin Manhattanin ekologisuudesta (pdf) - suosittelen sen lukemista. Siinäkään pointti eivät kuitenkaan ole pilvenpiirtäjät vaan tiivis ja energiatehokas kaupunkirakenne. Veloenan kaipaamat kivijalkakaupat ja monipuoliset palvelut eivät tarvitse pilvenpiirtäjiä vaan riittävää asukastiheyttä.

Hyvässä kaupunkirakenteessa keskeistä on paikkojen hierarkia. On oltava pihoja, kujia, eri kokoisia katuja, aukioita ja puistoja. Niiden on houkuteltava ihmiset oleilemaan. Jotta paikan tuntu säilyy, eivät kadut saa olla liian leveitä eivätkä aukiot liian suuria. Puistojenkaan ei kaupunkiympäristössä tarvitse olla mitään metsiä. Parempi rakentaa rakennettu alue tiiviisti ja jättää luontoa sinne, minne ei rakenneta. Olennaista on mittakaava, joka houkuttelee kävelemään ja joka on virikkeellinen jalankulkijan kannalta. Tärkeää on se, mitä on katutasossa, ja katutason monipuolinen palvelutarjonta edellyttää riittävää asukastiheyttä.

Pilvenpiirtäjämallia lupaavampana pidän uusurbanistista lähestymistapaa. Siinä keskeistä on kävelymittakaavan saavuttaminen kaupunkisuunnittelussa ja erilaisten toimintojen sekoittuminen. Vastakohta sille on modernistinen kaupunkisuunnittelu, jossa asuminen, työskentely ja vapaa-aika erotetaan omille alueilleen ja mitoituksessa oleellista on moottoriliikenteen sujuva toimiminen.

Uusurbanistisuus on tavallaan myös paluuta vanhaan, orgaanisesti syntyneeseen kaupunkirakenteeseen. Kaupunkia ei pidä rakentaa kerralla, sillä kerroksellisuus on tärkeä tekijä paikan hengen luomisessa. Usein vaaditaan myös paluuta vanhoihin arkkitehtonisiin tyyleihin, kuten jugendiin. Se ei sinänsä ole oleellista. Tärkeämpää kuin se, miltä talot näyttävät, on niiden massoittelu ja sijoittelu. Tietysti tyylilläkin on merkitystä: jos katua reunustaa harmaa betoniseinä tai rivi autotallien ovia, ei sille helposti synny elämää. Monipuolinen katutaso on silti toteutettavissa nykyaikaisellakin arkkitehtuurilla.

Uusurbanismi on myös lähellä niitä ajatuksia, joista Dodon kaupunkisuunnitteluprojektissa keskustelemme. Toki lähestymme sitä kriittisin mielin, mutta nähden sen mahdollisuudet.

Aihepiiri: Yhdyskunnat ja liikenne

Kommentit

Arkistoitujen merkintöjen kommentointi ei ole enää mahdollista.

tmh 16.12.2004:

Tuli mieleeni artikkeli, jonka joskus luin aina yhtä ihanassa Reason-lehdessä: http://reason.com/9901/fe.ro.densethinkers.shtml

nlipsane 19.12.2004:

Kiitoksia linkistä. Sen kritiikki ei kuitenkaan täysin osu maaliin.

Olennaista uusurbanismissa tosiaan on autoilun vähentäminen. Siihen ei edes tarvittaisi sen kummempia toimia kuin, että autoilijat maksaisivat markkinahinnan käyttämästään kaupunkitilasta ja kasvihuonepäästöistä. Nuo yksinään tekisivät autoilusta nykyisessä mittakaavassa kannattamatonta, ja johtaisivat urbaanimpaan kaupunkisuunnitteluun.

Suomessa taas ongelma ei ole, että ihmiset pakenisivat ruuhkaisista kaupunkikeskustoista. Esimerkiksi Helsingissä useimmat pitävät tiivistä kantakaupunkia houkuttelevampana asuinalueena kuin väljiä lähiöitä - näkyyhän se asuntojen hinnoissakin. Ongelma vain on, että nykyisillä rakennussäädöksillä kantakaupunkia ei voi rakentaa lisää. Ei siis tarvita lisää, vaan vähemmän säätelyä. Uusurbanismi sinänsä ei käsittääkseni ota kantaa, kuinka urbaaniin kaupunkiympäristöön päästään, vaan on kannanotto tietyntyyppisen yhdyskuntarakenteen puolesta.

Yhdysvalloissa tilanne on varsin erilainen kuin Euroopassa, koska siellä autoilu on vahvasti julkisen vallan subventoimaa ja siksi alihinnoiteltua. Myös Euroopassa ja Suomessa autoilu on liian halpaa, mutta ei sentään niin halpaa kuin USA:ssa.

Ylös | Oikealla asialla | 2004 | 2005

Arkisto

Aihepiirit

Linkit


Domnik.net

Stats