Oikealla asialla

Oikealla asialla -verkkoloki on lakannut ilmestymästä syyskuussa 2005. Lokissa ilmestyneet merkinnät on arkistoitu tänne. Nykyisin lokin kirjoittaja Niko Lipsanen kirjoittaa blogeihin Aiheet ja Lipsanen & Ruso.

« Edellinen | Arkisto | 2004 | Seuraava »

Miksi en ole vihreä? | 9.6.2004

Tai olenhan minä vihreä, jos puhutaan ympäristöaatteesta yleensä. Mutta jos puhutaan eräästä puolueesta, en ole. Olen kokoomuslainen.

On useita asiakysymyksiä, joissa vihreät ovat ainakin keskimäärin lähempänä omia näkemyksiäni kuin kokoomus. Se on ymmärrettävää, sillä olenhan ennen kaikkia ympäristöaktiivi ja vasta toissijaisesti puoluetoimija. Ympäristöpainotus on vihreillä vahvoin, vaikka onkin ollut heikkenemään päin. Vahva painotus esimerkiksi perhepolitiikkaan kertoo muun muassa siitä, että ainakaan väestökysymystä ei vihreissä nähdä merkittävänä ympäristöongelmana.

Jotta ympäristön eteen jotain tapahtuisi, ei kuitenkaan riitä, että yksi puolue vihertää. Kaikkien puolueiden, ainakin merkittävien, pitää vihertää. Pelkäänkin, että omimalla ympäristökysymyksen omakseen vihreät marginalisoivat sen samalla tavalla kuin keskusta on marginalisoinut maaseutukysymykset.

Oikeistolaista ympäristöpuoluetta ei (onneksi) ole, joten minulle jää kaksi vaihtoehtoa: alkaa oikeistolaistaa vihreitä tai vihertää kokoomusta. Koska ympäristö on tärkeämpi asia kuin oikeistolaisuus, olen valinnut jälkimmäisen tien. Pieni sinerrys ei tekisi pahaa kyllä vihreissäkään. Kuten Rajakulutusalttiuden Jussi kirjoittaa, on etenkin vihreiden nuoriso- ja opiskelijajärjestö ikävän vasemmalla. Siinä suhteessa he ovat varsin eurooppalaisia, sillä eurovihreät ovat yleisesti varsin paljon Suomen vihreitä vasemmammalla.

Oikeistolaisuuden vahvuus suhteessa vasemmistoon on vapauden ja vastuun tiukka yhteenkytkentä. Vasemmistolaisuus kollektivisoi vastuun "järjestelmälle" tai "rakenteille", tahoille, joita ei voi laittaa vastuuseen. Hyvä esimerkki tästä oli jokin aika sitten KOM-teatterissa esitetty Pirkko Saision näytelmä "Baikalin lapset". Sinänsä ansiokkaan ja varsin purevankin taistolaiskuvauksen loppu oli lattea: kaiken pahan syyksi esitettiin "olosuhteet". Olosuhteetko pakottivat näytelmän taistolaisnuoren Tehtaankadulle lavertelijaksi? Kun vastuu siirretään kollektiiville tai abstraktille kategorialle, ei sitä lopulta kanna kukaan. Vastuukysymyksistä ympäristöasioissakin pitkälti on kyse.

Vihreät eivät kuitenkaan, ainakaan vielä, ole vasemmistopuolue. Toivottavasti he pystyvät jatkossakin tasapainoilemaan oikeiston ja vasemmiston välillä suhteellisen tasapuolisesti. Vain sitä kautta heillä on olemassaolon tarkoitus. Vihreiden valuminen yhdeksi demaripuolueeksi muiden demaripuolueiden joukkoon ei olisi kenenkään etu.

Toivon vihreille menestystä jatkossakin, mutta samalla toivon, että ympäristöstä aidosti kiinnostuneita toimijoita riittäisi muihinkin puolueisiin. Vain sitä kautta aito muutos on mahdollinen. Ja loppujen lopuksi: maailman pelastumisen kannalta vihreiden ja kokoomuksen linjan ero on marginaalinen. Sen verran kaukana kestävästä politiikasta yhä ollaan molemmissa (ja kaikissa muissakin) puolueissa.

Toivottavasti paljon puhuttu vihreiden ja kokoomuksen yhteistyö ristiriidoista huolimatta saa tuulta alleen ja aurinkovoimaa niskaansa. Rakentavana yhteistyönä se hyödyttäisi molempia osapuolia ja ennen kaikkea ympäristöä.

Kommentit

Arkistoitujen merkintöjen kommentointi ei ole enää mahdollista.

purnaus 10.6.2004: taantumusmatti

Vihreät eivät voi puhua väestönkasvusta juuri vasemmistolaisen korrektiuden vuoksi. On tietysti tottakin, että lasten pääluku ei ole niin tärkeä kuin heidän tuottamansa hiilidioksidipäästöt: siksi esim.kehitysmaiden väestönkasvu on ensisijassa inhimillinen kriisi, kun taas uudet yhdysvaltalaiset babyt ovat ilmakehäkriisi. Onnea vaan uudelle blogille, varsinkin kun ilmeisesti kuulumme samaan ympäristöjärjestöön.

nlipsane 11.6.2004: Re: taantumusmatti

Tiedä johtuuko tuo vasemmistolaisesta korrektiudesta (pelottavaa olisi, jos johtuisi; silloinhan olisin väärässä siinä, etteivät vihreät olisi vasemmistopuolue). Epäilen, onko vihreissä ylipäänsä aitoa halua puuttua väestökysymyksiin ainakaan siinä mielessä, että lapsien tekeminen Suomessa nähtäisiin minään ongelmana. Ymmärtääkseni vihreiden yleinen asenne lasten tekemiseen on varsin myönteinen.

Ylös | Oikealla asialla | 2004 | 2005