Oikealla asialla -verkkoloki on lakannut ilmestymästä syyskuussa 2005. Lokissa ilmestyneet merkinnät on arkistoitu tänne. Nykyisin lokin kirjoittaja Niko Lipsanen kirjoittaa blogeihin Aiheet ja Lipsanen & Ruso.
Ylevä päämäärääni on, että minusta olisi elämäni aikana enemmän hyötyä kuin haittaa ympäristölle. Koska eläminen muuten on pelkkää ympäristörasitetta, vaatii tavoitteeseen pääseminen joitain merkittäviä ympäristöä hyödyttäviä tekoja (tai paljon pienempiä). Oman kulutustason laskeminen tietysti auttaa tuon tavoitteen saavuttamisessa.
Tähänastisen elämäni merkittävin ympäristöteko lienee se, että seurustelin kuusi ja puoli vuotta lisääntymisintoisen naishenkilön kanssa. Siitä kun erosimme on nyt jo useampi vuosi ja hänellä on nykyisin lapsi. Joka tapauksessa sain vähintäänkin viivytettyä hänen lastenhankintaansa usealla vuodella, parhaassa tapauksessa ehkä vähennettyä kokonaislapsilukua yhdellä. Joka tapauksessa muutaman vuoden viivytyskin on merkittävä: jos sukupolvikierto kasvaa esimerkiksi 20:stä 25:een vuoteen merkitsee se sadassa vuodessa yhtä sukupolvellista ihmisiä vähemmän.
Lapsen tekemisestä pidättäytyminen on yksi keskeistä ympäristöteoista ylikansoittuneessa maailmassa. Erityisen tärkeää se on suuren kulutustason teollisuusmaissa, kuluttaahan yksi suomalaislapsi vähintään kymmenen ellei useammankin nigerialaislapsen edestä. Arvostan suuresti ihmisiä, jotka lihavan naisen tavoin jäävät vapaaehtoisesti lapsettomiksi. Vähintään yhtä arvostettavaa on itsetehdyn lapsen sijaan adoptoida sellainen - etenkin, jos se ei tapahdu biologisen pakon edessä.
Jos olisin halunnut omistaa elämäni lapsettomuusasialle, olisin tietysti hankkinut uuden lisääntymishaluisen tyttöystävän ja pidätellyt hänen viettiään muutaman vuoden. Jatkossa pitää kuitenkin keksiä uudet keinot ympäristötaseeni parantamiseen. Nykyinen ja toivottavasti pysyväisluontoinen tyttöystäväni on samoista syistä kuin minäkin valinnut lapsettomuuden. Emme ole niin itsekkäitä, että näkisimme omien geeniemme jatkamisen ylikansoitetussa maailmassa tarpeelliseksi.
Lapsettomuuden puolesta en kuitenkaan lakkaa puhumasta. Jos pystyn elämäni aikana estämään yhden tai useamman lapsen syntymisen, alkaa tavoitteeni häämöttää. Sitä, pääsenkö tavoitteeseeni en voi koskaan tietää, mutta se ei estä yrittämästä. Pitäähän elämässä olla päämääriä.
Edit: Pari pientä korjausta kieliasuun.
Arkistoitujen merkintöjen kommentointi ei ole enää mahdollista.
Ylös | Oikealla asialla | 2004 | 2005