Oikealla asialla

Oikealla asialla -verkkoloki on lakannut ilmestymästä syyskuussa 2005. Lokissa ilmestyneet merkinnät on arkistoitu tänne. Nykyisin lokin kirjoittaja Niko Lipsanen kirjoittaa blogeihin Aiheet ja Lipsanen & Ruso.

« Edellinen | Arkisto | 2004 | Seuraava »

Pakkoruotsi on tarpeeton rasite | 2.12.2004

Yhteiskunnallinen aktiivisuuteni alkoi yläasteaikoinani (1980-luvun lopulla) pakkoruotsin vastustamisella. Se nyt ei varsinaisesti liity ympäristökysymyksiin, jotka tämän verkkolokin varsinainen aihe ovat. Jonkinlaisena aasinsiltana voi sanoa, että kaikki turha resurssien kuluttaminen on ympäristön kannalta huonoa ja siten myös pakkoruotsi, vaikkei se ongelmista pahimpia olekaan.

Ohessa kootut perustelut sille, miksi pakkoruotsi ja pakkosuomi ovat tarpeettomia:

1) Kielen virallisuus ei ole peruste sen pakollisuudelle. Eihän suomestakaan tullut pakollista oppiainetta vuonna 1863, kun suomesta tuli virallinen kieli. Maailmassa on runsaasti virallisia kieliä, jotka eivät ole pakollisia oppiaineita kouluissa.

2) Ruotsin kielen taitoa ei tule vaatia virkamiehiltä yleisesti, vaan samalla tavalla kuin kaikkia muitakin taitoja: tehtävän mukaan. Ruotsin taitoa on vaadittava niissä tehtävissä, joissa sitä tarvitaan, jotta tehtävää pystyy hoitamaan. Ei muissa. Tämä riittää siihen, että ruotsinkieliset saavat julkiset palvelut omalla kielellään (mihin heillä on oikeus).

3) Pakkoruotsia ei voida verrata pakkomatematiikkaan eikä pakkohistoriaan, koska matematiikka ja historia ovat universaaleja: niitä opetetaan pakollisina kaikkialla maailmassa. Ruotsia ei. Pakollinen vieras kieli on perusteltavissa, mutta sen (tai niiden) nimiä ei tule määritellä. Tämä koskee myös englantia. Huomattakoon, että jako "toiseen kotimaiseen" ja "vieraaseen" kieleen on keinotekoinen ja poliittisesti tarkoitushakuinen: mikä tahansa kieli, joka ei ole henkilön kotikieli, on hänen kannaltaan vieras kieli.

4) Pakkoruotsi kaventaa koulujen kielivalikoimaa. Jos pidetään pakollinen vieras kieli, mutta oppilaat saavat itse valita, mitä kieltä tai kieliä opiskelevat, kielivalikoima laajenee. Myös harvinaisempien kielten ryhmät saavat enemmän opiskelijoita, jolloin useampia niistä voidaan opettaa. Itse en aikoinaan voinut valita koulussa latinaa, koska ryhmään ei tullut riittävästi oppilaita. Sama kohtalo oli niillä, jotka olisivat halunneet lukea venäjää.

5) Myöhemmin voi havaita, että tarvitsisi ruotsin taitoa, vaikka ei sitä koulussa olisi opiskellutkaan. Ruotsi ei tässä poikkea muista kielistä tai muista taidoista: aina voi havaita tarvitsevansa jotain, jota ei osaa, ja todennäköisesti havaitseekin. Usein kuulee sanottavan, että ruotsin opiskeleminen helpottaa saksan ja englannin oppimista. Tämä toimii tietysti myös toisin päin. Ylipäänsä se, että on opiskellut vierasta kieltä, helpottaa uusien vieraiden kielten opiskelua. Lisäksi varsin yleisesti sanotaan ruotsin olevan varsin helppo kieli. Niinpä ei luulisi olevan hankalaa, että tarvitessaan ruotsin taitoa motivoituneena menee kurssille ja opettelee sen. Vähemmän siihen aikaa ja vaivaa menee kuin vuosikausia koulutunneilla väkipakolla istumalla.

6) Niiden, jotka haluavat oppia ruotsia, oppimistulokset paranisivat, koska vastentahtoisesti tunnilla istuvat eivät olisi mukana hidastamassa tahtia ja mahdollisesti häiriköimässä. Järjestelmässä, jossa pakollinen vieras kieli säilytetään, heitä tosin saattaisi olla mukana, koska moni saattaisi valita ruotsin sen helppouden takia. Joka tapauksessa häiriköiden määrä vähenisi.

Pari myönnytystä ruotsin kielelle voitaisiin tehdä:

1) Säilytetään ruotsin kieli virallisena ja taataan ruotsinkielisille julkiset palvelut heidän omalla kielellään kaksikielisissä kunnissa, valtion keskushallinnossa ja oikeuslaitoksessa. Tähän riittää se, että meillä on jo valmiiksi viitisen prosenttia ruotsia äidinkielenään puhuvia sekä lisäksi ruotsia vapaaehtoisesti opiskelleita (jotka siis todennäköisemmin osaisivat sitä myös oikeasti eivätkä vain muodollisesti).

2) Vaaditaan, että suomenkielisissä kouluissa on aina tarjottava ruotsia yhtenä vieraana kielenä ja ruotsinkielisissä kouluissa suomea. Näin kenenkään mahdollisuus lukea ruotsia tai suomea ei kariutuisi siihen, että sitä ei koulussa olisi tarjolla.

Ja mainittakoon myös, että en näe periaatteellisia perusteita myöskään pakkosuomelle. Ruotsinkielisilläkin on oltava valinnanvapaus, vaikka käytännössä se, ettei hallitse maan enemmistön kieltä, voi olla hankalaa. Mutta voihan olla, että kaksikielisenä hallitsee molemmat kielet, eikä tarvitse niissä opetusta. Tai sitten ei aio jäädä Suomeen, eikä halua kieltä opiskella. Annetaan mahdollisuus valita.

***

Suunnilleen saman merkinnän kirjoitin muutama päivä sitten Pallontallaajien pakkoruotsikeskustelussa. Harrastan tässä siis kierrätystä.

Aihepiirit: Talous ja globalisaatio, Yksilön valinnat

Kommentit

Arkistoitujen merkintöjen kommentointi ei ole enää mahdollista.

Veloena 3.12.2004: Hmm, tuossa voisi olla hankaluuksia

Jos ruotsin kieltä vaaditaan ainoastaan näin: "Ruotsin taitoa on vaadittava niissä tehtävissä, joissa sitä tarvitaan, jotta tehtävää pystyy hoitamaan. Ei muissa." - helposti tulee mieleen, että ruotsia alkavat opetella vain ne, joilla on suunnitelmissa palvelualan ammatti. Osa teineistä (sis. minut tuossa iässä) on niin laiskoja ettei tee muun kuin juuri sen, mikä on pakko tehdä, eivätkä liberaalit vanhemmat varmasti ala pakottaa heitä (koska se on käytännössä mahdotonta). Ajattelen tilannetta nyt omalta kohdaltani (koska se on ainoa näkökulma, jonka tunnen perinpohjin): Jos ruotsi ei olisi ollut pakollinen, en olisi lukenut sitä. -> Olisin päätynyt ehkä silti humanistiselle opintoalalle, eihän ruotsi nytkään mikään avaintekijä tuossa valinnassa ollut. -> En olisi saanut yhtään niistä työpaikoista, joissa olen hankkinut opiskelurahaa itselleni, jos en olisi puhunut enemmän tai vähemmän flytande svenskaa. -> Olisinko onnellisempi nyt? Tod. näk. olisin joutunut lopettamaan opiskelun ja menemään jonnekin kauppaan myyjäksi. Paitsi etten olisi päässyt, kun en puhuisi ruotsia. Äh.

(Okei, tietysti varmaan yhteiskunta muuttuisi vaatimuksiltaankin, eikä *ehkä* Alepan kassalla tarvittais enää ruotsia, tai Finu-talon narikassa... mutta kyllä ainakin Hgissä kaikissa palveluammateissa tarvitsee kokemukseni mukaan ruotsin taitoja. Tietysti voitaisiin ajatella, että painukoot Hgistä v*ttuun ne jotka eivät ruotsia osaa, mutta ei sekään oikein yksilöllistä valinnan vapautta edistäne... :wink:

Hmm. Itsestäni ruotsi ei ole ollut suhteeton rasite, koska

1) Hgissä ruotsia kuulee päivittäin, eli voi todeta sen olevan elävä, ympäristössä käytetty kieli, mikä auttaa oppimaan motivoitumista

2) parhaat ystäväni lapsena olivat suomenruotsalaisia, joten minusta tuo kulttuuri ei ole tuntunut koskaan vastenmieliseltä tai sisäpiiriltä (kuten aika monet suomensuomalaiset sen kokevat)

3) ruotsi on kieliopillisesti aika systemaattinen kieli ja indoeurooppalaisen kieliperheen jäsenenä se on aika helposti omaksuttavissa esim. saksan tai englannin ohella (tietysti jos on aloittanut romaanisilla kielillä, hyppy voi olla isompi)

Minusta tuntuu, että pakkoruotsikeskustelu velloo kiivaammin alueilla, joissa ruotsia ei kuule kaduilla. (tämä on mutua...)

Pakkoilu ei kyllä minustakaan ole kauhean fiksu tapa toteuttaa asioita, mutta toisaalta: on myös tyhmiä ihmisiä, jotka tarvitsevat ohjausta. Lasken itseni auliisti tähän ryhmään. Ilman pientä tökkimistä ja pakkoilua olisin tuskin tänne asti päässyt.

(Itse asiassa, tarkemmin harkiten, PIDÄN pakoista, koska ne niin mukavasti siirtävät velvollisuudet harkita toimintaani syvällisesti jonnekin muuanne - tämä nyt "on vaan tehtävä" ja mitäs siitä sitten. Ehkä olen universumin laiskin olento. Ilman pakkoja luisun helposti ikuiseen huomisteluun ja puuhastelen tällaisia hölmöyksiä, joilla ei ole mitään seurauksia...)

Pakko on ikävä sanana mutta kiva käytännössä? Auts, en aluksi kuvitellut esittäväni tällaista teesiä, mutta menköön nyt. =)

Veloena 3.12.2004: Re: Hmm, tuossa voisi olla hankaluuksia

Äh, aamuisin ei pitäisi tehdä mitään.

Sen sijaan, että toistelen sinun esittämiäsi perusteluita, selittämättä lainkaan, miksi käytän niitä vastapuolelta... no niin. Aamuisin sitä on hullu.

Pointsi oli, että lapsena, kun on pakko, kieliä malttaa opiskella paremmin. Aikuisena "motivoituneet" opinnot ranskan ja latinan suhteen ovat ainakin minulla karahtaneet aivan puihin. En ole oppinut, vaikka olen halunnut lukeakseni joitain filosofeja alkukielellä - tästä olisi oikeasti apua ja hyötyä. Pitäisi ehkä yrittää enemmän, mutta on niin paljon helpompi turvautua niihin vieraisiin kieliin jotka jo osaa (saksa, englanti ja ruotsi), ja sivuuttaa tyystin latinalaisperäisten kielialueiden ajattelu.

Kaikilla ei ole riittävää motivaatiota etenkään kielten opiskeluun. (Olikohan tämä pointsini?) Kuitenkin, taidoista, jotka on pakotettu joskus oppimaan, on löytynyt yllättäviä hyötyjä myöhemmin. Lapset on helpompi pakottaa, ja mielestäni on vähemmän vahingollista, että lapset oppivat kritisoimaan systeemiä jonkin pienen epäkohdan (pakkoruotsi - ei taatusti NIIN suurta kärsimystä kellekään) kautta, kuin että heidän suhteensa vanhempiin kärjistyisivät näiden koettaessa pakottaa lapset ottamaan sen kuitenkin tarvittavan, mutta vapaaehtoisen ruotsin - esim. juuri teini-iässä, jossa ainakin meillä kotona kaikki oli muutenkin täyttä helvettiä.

Mielestäni on myös vähän epäillyttävää käyttää perusteena pakkoruotsin kontrastoinnille pakkomatikkaan ja pakkohissaan sitä, että kaksi jälkimmäistä ovat muuallakin pakolliset, maan virallinen vähemmistökieli ei. Ei enemmistö ole aina oikeassa. Minusta on ollut ulkomailla aina mukava kertoa, että me kuuden prosentin kielivähemmistön tasa-arvoisuuden taataksemme opettelemme KAIKKI heidän kielensä. Siinäpä ajateltavaa monille eurooppalaisille ex-siirtomaaisännille, joiden mentaliteetti on edelleen maailmanomistajan. (Okei, RUotsi ei toki ole koskaan ollut Suomen siirtomaa :D , mutta silti. Kyllä meidän pitäisi opetella saameakin edes alkeistaso koulussa.)

Ymmärrän kyllä tuon pakko-sanan ja -ajatuksen epämieluisuuden, mutta käytännöllisesti ajatellen, Helsingissä kasvaneelle ruotsi ei ole tuntunut ehkä niin isolta pakolta kuin Mikkelissä kasvaneelle... :smile: Jos ihmiset olisivat täysin rationaalisia (ja sellaisia jo teineinäkin) mitään pakkoja ei tietysti tarvitsisi olla. Mutta olemmeko me? (Aamuinen vastaukseni on osaltaan surkea vastaus tähän retoriseen kysymykseen :wink: )

Itse kyllä vastustaisin mieluummin pakkohistoriaa (heh, kunnon humanisti...) kuin pakkoruotsia. Syy: Kouluhistoria sucks.

nlipsane 3.12.2004:

Kuten varmaan arvaatkin, olen eri mieltä (seuraavat lainaukset Veloenan kommenteista).

"ruotsia alkavat opetella vain ne, joilla on suunnitelmissa palvelualan ammatti"

Ruotsin tilalle tulisi jotain muuta, ei tuntimäärä kouluissa mihinkään vähenisi. Ja jos säilytetään pakollinen kieli, jonka saa itse valita, moni valitsisi edelleen ruotsin joko sen mahdollisen hyödyllisyyden tai sitten helppouden takia. Ja jos valitsisi jonkun muun kielen (tai muun oppiaineen, jos ei vaadita nimenomaan kieltä), niin eiköhän siitäkin taidosta hyötyä olisi. Ehkä jopa enemmän, koska motivoituneena sen oppii paremmin, ja pakko on huono motivoija.

"En olisi saanut yhtään niistä työpaikoista, joissa olen hankkinut opiskelurahaa itselleni, jos en olisi puhunut enemmän tai vähemmän flytande svenskaa."

Olen minäkin ollut yhden kesän palvelualan töissä Helsingissä (valokuvausliikkeessä). Ei kukaan kysynyt, osaanko ruotsia, enkä sitä kertaakaan kesän aikana tarvinnut. Nykyään jopa Stockmannilla näkee paljon myyjiä, joiden rinnuksessa ei sitä Ruotsin lippua ole (kummallista kyllä, että jos ruotsi kerran on kotimainen kieli, niin miksi sen taitamisesta pitää kertoa naapurimaan lipulla).

Itse asiassa en ole ikinä tarvinnut ruotsia kuin sellaisissa tilanteissa, joissa sitä on vaadittu muodon vuoksi. Olen tietysti Ruotsissa käydessäni asioinut kaupassa yms. ruotsiksi ja joskus joidenkin ruotsalaisten kanssa jutellut ruotsia, kun nyt sitä vähän kuitenkin osaan. Kaikista tilanteista olisin kuitenkin selvinnyt sujuvasti ja korrektisti myös esimerkiksi englanniksi.

"Hgissä ruotsia kuulee päivittäin, eli voi todeta sen olevan elävä, ympäristössä käytetty kieli, mikä auttaa oppimaan motivoitumista"

Asun yhdellä Helsingin ruotsinkielisimmistä alueista, ja silti kuulen sitä harvoin ja näenkin vain katujen nimikylteissä.

Ruotsalainen tai suomenruotsalainen kulttuuri tai ruotsinkieliset eivät minussa herätä inhon tunteita. Tiedän kyllä, että monissa herättävät, ja pakkoruotsi on siihen yksi syy.

"Pointsi oli, että lapsena, kun on pakko, kieliä malttaa opiskella paremmin."

Ei siltä vaikuta. Vaikka ruotsi tunnetusti on helppo kieli ja vaikka sitä opiskellaan pakolla vuosikausia, useimmat osaavat sitä surkeasti. Eli vaikka haluttaisiinkin, että kaikki osaisivat ruotsia, niin nykyinen pakkoruotsi ei sitä tarkoitusta palvele.

"Minusta on ollut ulkomailla aina mukava kertoa, että me kuuden prosentin kielivähemmistön tasa-arvoisuuden taataksemme opettelemme KAIKKI heidän kielensä."

Ei tasa-arvoisuutta sillä taata. Sitä paitsi kaikkien ruotsinkielisten ei tarvitse opetella suomea, koska Ahvenanmaalla kaksikielisyys ei ole rikkaus.

"Siinäpä ajateltavaa monille eurooppalaisille ex-siirtomaaisännille, joiden mentaliteetti on edelleen maailmanomistajan."

Historialliset perustelut ovat tässä yhteydessä vaarallisia, koska niitä käytetään usein niin kiihkomielisesti. Mutta edetään varovasti. Kuten sanoit, suomalaiset eivät valloittaneet Ruotsia. Sen jätit sanomatta, että toisin päin niin kävi. Ruotsi on valloittajien kieli, ja siksi ollut vanhastaan arvostetussa asemassa. Useat Suomen ruotsinkielisistäkin tulevat vanhoista suomenkielisistä suvuista, jotka ovat vain yhteiskunnassa etenemisen takia vaihtaneet kielensä ruotsiksi. Ruotsissa taas vanha suomenkielinen väestö on ruotsinkielistetty, koska siellä vähemmistökieliä ei ole ikinä katsottu suopeasti.

En tiedä, miksi meidän pitäisi osoittaa olevamme niin paljon parempia kuin muut. Miksi (Ruotsin) ruotsalaisilta ei edellytetä samaa? Suomea on siellä puhuttu yhtä kauan kuin Suomessa ruotsia ja vähemmistökin on suurin piirtein saman kokoinen (ja olisi isompikin, jos kielipolitiikka olisi ollut suvaitsevampaa).

Itse asiassa näytämme "eurooppalaisille ex-siirtomaaisännille" täysin päinvastaista kuvaa mitä haluat opettelemalla edelleen innolla entisten valloittajien kieltä (mitä ruotsalaiset Suomessa ovat, vaikkei siitä kiihkoilla pidäkään).

Ylipäänsä koko yhteiskunta hyötyisi siitä, että ihmiset osaisivat eri asioita. Esimerkiksi eri kieliä. Ei ole mitään mieltä, että pienen kielen kaikki puhujat opettelevat pakolla toista pientä kieltä.

"Itse kyllä vastustaisin mieluummin pakkohistoriaa (heh, kunnon humanisti...) kuin pakkoruotsia. Syy: Kouluhistoria sucks."

Jos tuollaiset perustelut kelpaavat, niin miksi ihmeessä sitä viitsii näin pitkäsanaisesti perustella pakkoruotsin tarpeettomuutta. Jos kerran riittää, että pakko(valitse oppiaine) sucks.

Mutta lyhyesti: Suurin osa ruotsin kielen nykyisestä tarpeesta on keinotekoisesti luotua, koska ruotsia vaaditaan yleisesti muodon vuoksi. Purkamalla muotovaatimukset myös tarve vähenisi, eikä ruotsin osaamattomuus tukkisi tietä uralla edetessä tai kesätöitä hankkiessa. Ruotsia opiskeltaisiin myös vapaaehtoisesti, ja silloin sitä saatettaisiin myös oppia. Eihän ruotsia nykyisinkään oikeasti osata, vaikka sitä pakolla koulussa vuosikausia opetellaankin.

Veloena 3.12.2004: Re:

"Itse kyllä vastustaisin mieluummin pakkohistoriaa (heh, kunnon humanisti...) kuin pakkoruotsia. Syy: Kouluhistoria sucks."

"Jos tuollaiset perustelut kelpaavat, niin miksi ihmeessä sitä viitsii näin pitkäsanaisesti perustella pakkoruotsin tarpeettomuutta. Jos kerran riittää, että pakko(valitse oppiaine) sucks."

Minusta on ihan tavattoman kiinnostavaa, että aina vaaditaan juuri ruotsin poistamista. (Tai no, olen kyllä kuullut kommentteja pakkoliikunnastakin...)

Minusta tässä keskustelussa ruotsin tilalle voisikin vaihtaa itse asiassa melkein minkä tahansa aineen. Kyllä nekin voisi myöhemmin oppia jne jne. ja pakkopullaahan koko koulu on. Mitä sieltä oikein opittiin? Olen unohtanut miltei kaiken.
Itse asiassa ainoa ero ruotsin ja muiden juttujen välillä lienee juuri se siirtomaa/alusmaa -juttu. Minua kiinnostaa ihan oikeasti, onko osalla suomalaisista jonkinlaisia traumoja edelleen siitä, ettei Suomi ole ollut iät ajat omavaltainen kansallisvaltio. Ja jos, miksi. Eihän se mikään häpeä ole. On häpeällistä tehdä pahaa ja alistaa toisia, ei tulla toisten pahanteon uhriksi ja alistetuksi. En tietenkään tarkoita, että olisi erityisen kivaa saada dunkkuun, mutta ei sitä tarvitse hävetä. (Niko, tämä ei ole sinua vastaan suunnattu ad hominem, älä pliis ota sitä semmoisena. Minua kiinnostaa tuo yleinen taso, se miksi "pakkoruotsi" on eri tavalla yhteiskunnallisesti kuohuttava ilmiö kuin "pakkohissa" tai "pakkokemia".)

Mitä tulee siihen, että

"En tiedä, miksi meidän pitäisi osoittaa olevamme niin paljon parempia kuin muut. Miksi (Ruotsin) ruotsalaisilta ei edellytetä samaa? Suomea on siellä puhuttu yhtä kauan kuin Suomessa ruotsia ja vähemmistökin on suurin piirtein saman kokoinen (ja olisi isompikin, jos kielipolitiikka olisi ollut suvaitsevampaa)."

Kai me voisimme olla moraalinen esikuva? Eikö se ole aina hyvä pyrkimys - toimia moraalisesti validisti, vaikka muut eivät niin toimisikaan? Ruotsalaisia kohtaan emme kenties voi esittää vaateita, mutta kylläkin tuoda pointsin esiin. Tietenkin olen sitä mieltä, että jokaisen ihmisen tällä maapallolla tulisi saada hoitaa tärkeät asiat (oikeudenkäynti, lääkäri, peruskoulutus, mieluiten korkeakoulutuskin) omalla äidinkielellään. Minun on vaikeaa nähdä, miten ruotsinopetuksen poistaminen nyt erityisesti edistäisi sitä. Tuntimäärää olisin kyllä varsin halukas pienentämään. Ruotsin ehtisi oppia vähemmässäkin.

Joo, ei munkaan ruotsi niin kovin sujuvaa ole. Mutta kyllä yliopistolla kirjastossa sitä on tarvittu joka ikinen työpäivä. Samoin silloin kun olen ollut Stokkalla Hulluilla päivillä duunissa. Finu-talosta puhumattakaan. Tanssituntia ennen pukkarissa tyypit puhuu ruotsiksi keskenään... kai minä sitten olen kasvanut liikkumaan semmoisissa paikoissa, joissa sitä puhutaan.

En kyllä ole itse kauhean ehdoton tässä kannassa; yritin vain tuoda esiin näkökannan, että musta ruotsi ei ole tuntunut sen isommalta pakolta kuin muutkaan kouluaineet ja että olen saanut ruotsista paljon positiivista mieltä ja mageita fiilareita. (Paljon enemmän kuin muista kielistä.) Kieliä huonosti oppivana olen koulusysteemille kiitollinen siitä, että minut pakotettiin oppimaan ruotsia. Siitä huolimatta, että Stokiksessa kyllä puhun engelskaa. :wink:

(Minusta koulun yhteistuntimäärää VOISI kyllä vähentää. Esim. uskontotunnit olisin valmis skippaamaan kokonaan. Toisaalta nykyisen koulusysteemin epäkiinnostavuus ja pakkopullamaisuus voisi olla poistettavissa muinkin tavoin. Esim. opetus ei olisi niin faktaa kaadetaan pikku päihin -tyyppistä, vaan mietittäisiin oikeasti oman elämän ja nykyjuttujen kautta niitä teorioita. Minua ainakin järkytti kovasti viimeksi koulussa vieraillessani, että yhdeksäsluokkalaiset eivät tienneet ilmastonmuutoksesta mitään ja opettajakin sanoi suoraan, ettei tuntikehyksessä ole aikaa "tämmöisten" käsittelylle... ne käyvät läpi ilmastovyöhykkeet staattisina olioina, mutteivät ilmastonmuutosta syineen ja seurauksineen.)

nlipsane 4.12.2004:

Veloena kirjoitti:

"Minusta tässä keskustelussa ruotsin tilalle voisikin vaihtaa itse asiassa melkein minkä tahansa aineen. Kyllä nekin voisi myöhemmin oppia jne jne. ja pakkopullaahan koko koulu on."

Kouluaineet voi jaotella esimerkiksi perustaitoihin, yleissivistykseen, taide- ja liikunta-aineisiin sekä muihin. Perustaitoja ovat lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen, joten äidinkieli ja matematiikka puolustavat paikkaansa. Yleissivistys on jo sitten hieman vaikeampi asia. Voidaan kuitenkin olettaa, että kaikkialla maailmassa koulutetut ihmiset tietävät joitakin perusasioita fysiikasta, kemiasta, biologiasta, maantiedosta ja historiasta (yms.), Loppupään aineissa painottuu oman maan ja kotiseudun tuntemus, mutta jotain lienee hyvä tietää vaikkapa evoluutiosta (kiistanalaista tosin jossain päin maailmaa), luonnonilmiöistä, maailman eri alueista ja maailmanhistoriasta yleisemmälläkin tasolla.

Sitten ollaan harmaalla vyöhykkeellä: uskonnoista lienee hyvä tietää jotain myös, ainakin omastaan (jos sellainen on), mutta tunnustuksellinen uskonnonopetus ei välttämättä kuulu kouluun. Filosofian, psykologian ja yhteiskuntaopin perussisältö kuuluu myös yleissivistykseen, mutta niiden asema koululaitoksessa ei ole ollut yhtä vahva kuin edellä mainittujen aineiden.

Taide/taito- ja liikunta-aineet ovat sitten oma lukunsa ja niiden asemasta voisi keskustella pitkäänkin. Ei mennä nyt kuitenkaan niihin (ellet välttämättä halua).

Sivistyneet ihmiset usein osaavat myös vieraita kieliä. Sen sijaan maailmassa on satoja miljoonia sivistyneitä ihmisiä, jotka eivät puhu ruotsia. Ja vaikka millä tahansa mittarilla mitattuna valitsisi esimerkiksi miljoona maailman sivistyneintä ihmistä, niin ruotsia osaavia olisi vain murto-osa. Näin ollen ruotsin ei voida millään tavoin katsoa kuuluvan yleissivistykseen. Eikä se ole välttämätöntä edes Suomessa. Ei esimerkiksi korkeasti sivistynyt britti muutu sivistymättömäksi Suomeen muuttaessaan, vaikka ei ruotsia puhuisikaan.

"Sivistys" on tässä toistunut aika monta kertaa. Se kuitenkin liittyy minusta keskeisesti koulujärjestelmän olemassaoloon: pelkkien perustaitojen lisäksi koulun pitää olla yleissivistävä. Siksi niiden tietojen ja taitojen, joiden voidaan katsoa kuuluvan yleissivistykseen, pakollisuus on perustellumpaa kuin niiden, jotka eivät kuulu yleissivistykseen. Ja ruotsi ei kuulu.

Mitä tulee mainitsemaasi ilmastonmuutosasiaan, niin sen perusteiden tunteminen mielestäni kuuluisi nykyaikana yleissivistykseen. Sitä tosin ei opetettane kovinkaan laajasti muissakaan maailman maissa, mutta toisaalta (verrattuna esimerkiksi ruotsiin) voidaan varsin hyvin perustella, miksi sitä pitäisi opettaa. Sen taustalla on tietysti hyvä tietää jotain niistä ilmastovyöhykkeistäkin.

"Kai me voisimme olla moraalinen esikuva?"

Minun on todella vaikea nähdä pakkoruotsia jonain moraalisena velvollisuutena. Mutta jos ruotsin opettelemisen perustelu on moraalinen (haluamme olla esikuvana maailmalle siitä, kuinka hyvin pidämme huolta vähemmistöstämme), niin silloin sen todellakaan EI pitäisi olla pakollista. Minusta yhteiskunnan pitää olla yksilön moraalisena vartijana varsin minimaalisessa asemassa, eli lähinnä henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, toisia vastaan kiihottamiseen ja omaisuuden suojaan liittyvissä kysymyksissä, sekä vastaavissa. Pakkoruotsi on kuitenkin aika mitätön asia noihin verrattuna. Annettakoon jotain moraalista harkintavaltaa jokaiselle yksilölle itselleenkin.

nlipsane 5.12.2004:

Viimeisen kappaleen ydinajatus vielä tiivistettynä: ei ketään saa pakottaa esikuvaksi. Jos haluaa olla esikuvallinen, on sen tapahduttava omasta vapaasta tahdosta. En kannata ylhäältä määrättyä kollektiivimoraalia.

Ylös | Oikealla asialla | 2004 | 2005

Arkisto

Aihepiirit

Linkit


Domnik.net

Stats