Suomi on kohta EU-puheenjohtaja ja keskustelu (muka)perustuslain ratifioinnista kiihtyy.

Ranska ja Hollanti antoivat viime vuonna tylyn tuomion EU-perustuslaille. Luulen tuloksen olleen osittain seurausta huonosta, jopa valheellisesta viestinnästä.

Perustuslaki on olennaisilta osiltaan katsottu jo voimassa olevat sopimukset yhteenkokoavaksi, pykäläviidakkoa harventavaksi ja päätöksentekoa näin selkiyttäväksi sopimukseksi.

Kyse ei näin olisi dramaattisesta muutoksesta entiseen. Miksi sopimusta on sitten kutsuttu ‘perustuslaiksi’ viestittäen dramaattista muutosta?

Ehdotan sopimukselle uutta nimeä:
Sopimus Euroopan Unionista II.

(ks. myös Sopimus Euroopan Unionista ja perustuslakiluonnos)