Miten yhteiskunnalliset tavoitteet näkyvät toiminnassa? Entä kuinka todellisuus vaikuttaa tavoitteisiin, siis asetettuihin yhteiskunnallisiin ideaaleihin. Missä on realismin ja idealismin leikkauspiste?
- Välineet ja resurssit ilman tavoitteita ja päämääriä ovat sokeita ja tyhjiä, kuten päämäärät ja tavoitteet ilman resursseja ja välineitä ovat taivaanrannanmaalailua ja tuulenpesien rakentamista. (merkintäni 2.4.2006.)
Toisin sanoen, ilman perusteltuja arvoja päätöksenteko on rituaalinomaista hallinnointia – […]

Tasavero on taas pinnalla. En ole varma, olisiko se paras mahdollinen verojärjestelmä, mutta laajentaakseni tietämystäni tutustuin Martti Nybergin (EVA) tasaveroselvitykseen.
Houkuttelevinta tasaveromallissa on sen yksinkertaisuus. Kaikkia tuloja verotetaan samalla veroprosentilla. Tai itse asiassa Nyberg korostaa, ettei kyseessä ole varsinaisesti tulojen vaan kulutuksen verotus, koska säästöjä tai investointeja ei verotettaisi. Kaikkea liiketoimintaa verotettaisiin samalla tavalla riippumatta siitä, […]

Poliittiset parannusehdotukset eivät aina ole realistisia. Kaukaisten tavoitteiden esittäjä kohtaa siten vastarintaa ja leimataan helposti huru-ukoksi.
Poliittisesti soveltumaton – siis epärealistinen – ei kuitenkaan tarkoita jonkin poliittisen ideaalin ja sen mukaisten järjestelyiden mahdottomuutta. Konkreettisten parannusehdotusten peräänkuuluttaminen ei merkitse lyhyellä tähtäimellä realististen ehdotusten vaatimusta.
Esimerkiksi kommunismista sanotaan: ”Ei toimi käytännössä”. Kritiikkiin vastataan: ”onko aidosti kokeiltu käytännössä?” Tässä […]

North Atlantic Treaty Organisation
vai
No Action, Talk Only
Tulisiko Suomen liittyä Natoon? Miksi? Miksi ei?
Mitä velvoitteita ja oikeuksia jäsenyys merkitsee?
Ovatko sotilasliitot sodan- vai rauhanpolitiikkaa?
Onko Naton historia kunniakas? Onko Nato kylmän sodan reliikki?
Vai löytyykö sille mielekäs rooli tulevaisuudessa?
Väittelijöinä
Risto E. J. Penttilä
Elinkeinoelämän Valtuuskunnan johtaja
ja
Esko Seppänen
Euroopan parlamentin jäsen (vas.)
Väittelyn alustajana
Mikko Harjulehto
VTM, Pääesikunta
torstaina 11.5.2006 klo 18.00
Mannerheim-sali
Uusi Ylioppilastalo (A-porras, 5. kerros, ei […]

Toisinaan keskustelukumppani tulkitsee esitetyt mielipiteet vasemmistolaisiksi, toisinaan oikeistolaisiksi. Riippuen keskustelukumppanista, tulkinta on joko paheksunnan tai hyväksynnän osoitus.
Standardivastaukseksi tällaisiin tilanteisiin voi pyytää kuvittelemaan asteikon yhdestä kymmeneen, jossa 1 kuvaa säädöksetöntä taloutta ja 10 kommunismia. Sitten tehtävänä on ensin asettaa asteikolle suomalainen yhteiskunta oman näkemyksensä mukaan, toiseksi asteikolle asetetaan puolueet ja viimeiseksi oma näkemys ihannepaikasta asteikolla. […]