Lipsanen & Ruso

Lapsia saadaan, ei hankita

Mikäli olen ymmärtänyt oikein, Niko Lipsanen (ks. tämän blogin kirjoitukset) edustaa kantaa, jonka mukaan luonnon näkökulmasta ihmisiä on jo liikaa. Luontodokumenttienkin perusteella voisi kärjistää: ihminen = ekokatastrofi. Niko päätyy jyrkältä tuntuvaan kantaan: “nykytilanteessa lapsia voi hankkia ainoastaan tietämättömyydestä, ymmärtämättömyydestä tai välinpitämättömyydestä.”

Kuinka haasteeseen tulisi vastata, mikäli kokee olevansa eri mieltä? Ensimmäisenä mieleen tulee ongelman eliminointi ymmärtämällä ‘luonnon’ käsittävän myös ihmiset.

Näin ajatellen ihmisen toiminnan seuraukset ovat myös osa luontoa ja siten vaikka ihminen ympäristönsä onkin myllännyt, niin ei voida puhua tuhoamisesta eikä ekokatastrofista. Vaikka ihminen elinolonsa pilaisikin, niin lopputuloskin ymmärrettäisiin luonnoksi. Luonnon nykyisen muodon arvostus on ihmisen sille asettama. Luonnon kokonaisuuden näkökulmasta lienee sama, missä muodossa se kulloinkin esiintyy.

Vastaväite on ilmeinen. Luontoarvojen puolestapuhuminen tarkoittaa itse asiassa pyrkimystä ihmisen elinolosuhteiden turvaamiseen. Ja jos sitten lisääntyminen on todella uhka ihmisen elinolosuhteille (mihin on ehkä vastaväitteitäkin esitetty), niin allekirjoitettakoon Nikon kanta.

Toinen tapa vastata Nikon haasteeseen on ‘luonto’-käsitteen sijaan pohtia ‘ihmisen’ käsitettä. Strategiana on tällöin väittää, että inhimillisyys ei palaudu fyysisen maailman ilmiöihin; ts. että ihmistä ei voi ymmärtää puhtaasti fyysisen maailman tai luonnon käsittein.

Esimerkiksi rakastavaiset eivät vain parittele, vaan kyse on jostain enemmästä: rakastelusta. Vastaavasti lasta ei hankita samassa mielessä kuin auto Stoccan hulluilta päiviltä. Ihmimillisestä näkökulmasta lapsi saadaan huolimatta nykymaailman mahdollisuuksista vaikuttaa siihen, milloin se saadaan.

Tässä mielessä ihminen elää sekä luonnon maailmassa että inhimillisessä elämismaailmassa. Jos oletamme Nikon olevan oikeassa lisääntymisestä välinpitämättömyytenä, hän on oikeassa vain ihmisestä luonnon olentona. Mutta samalla ihmisestä inhimillisen elämismaailman asukkina voidaan sanoa, että ihminen saa lapsia puhtaasti inhimillisyydestään.

Keskustelu

Yhteensä 21 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Lapsia saadaan, ei hankita”

  1. Lipsanen 31.8.2005 klo 10:14:

    En nyt ymmärrä argumenttiasi. En puhunut käsitteistä, vaan asioista. Ihmisyys ei tässä ole olennaista, vaan ekosysteemin kantokyky: sinänsä on ekosysteemin kannalta sama, mikä laji sitä uhkaa, nyt se vain sattuu olemaan ihminen. Siksi on aivan sama syntyykö lapsi rakastelun vai parittelun seurauksena eikä hankkimisen kokeminen saamisena tee asiasta yhtään kestävämpää.

    Kirjoitit, että “ihminen saa lapsia puhtaasti inhimillisyydestään.” Ei. Lisääntyminen ei millään lailla erota meitä muista lajeista; se on yleiseläimellistä. Inhimillisiä piirteitä ovat ne, jotka ovat tyypillisiä nimenomaan ihmisille. Inhimillisyyteen kuuluu muun muassa kyky kontrolloida eläimellisiä piirteitään.

  2. Ruso 31.8.2005 klo 16:09:

    Ajatukseni lähtee siitä dilemmasta, että vaikka hyväksyisimmekin väitteen lisääntymisen haitallisuudesta ekosysteemin kannalta niin voi samalla voi olla vaikea hyväksyä kantaasi, jonka mukaan “nykytilanteessa lapsia voi hankkia ainoastaan tietämättömyydestä, ymmärtämättömyydestä tai välinpitämättömyydestä.”

    Ja kuten dilemmoihin usein vastataan, niin myös tällä kertaa päädyn yhtäältä-mutta-toisaalta-asetelmaan: “Tässä mielessä ihminen elää sekä luonnon maailmassa että inhimillisessä elämismaailmassa. Jos oletamme Nikon olevan oikeassa lisääntymisestä välinpitämättömyytenä, hän on oikeassa vain ihmisestä luonnon olentona. Mutta samalla ihmisestä inhimillisen elämismaailman asukkina voidaan sanoa, että ihminen saa lapsia puhtaasti inhimillisyydestään.”

    Rahkeeni ei riitä täsmentämään inhimillisyyttä (kuten ei elämän tarkoitustakaan). Olennaista on kuitenkin, että inhimillisyyttä ei voi nähdäkseni palauttaa tai selittää fyysisen maailman käsittein (ekosysteemeistä puhuminen lienee biologiaa).

    Voin yrittää konkretisoida muokkaamalla asian poliittiseksi kieleksi: vaikka tunnustaisinkin lisääntymisen kestämättömyyden, en olisi valmis propagoimaan pakkosterilisointilakia. Pelkästään ekosysteemin näkökulmasta laki olisi ehkä järkevä, mutta inhimillisestä näkökulmasta ei.

    Näin inhimillisyys ei tarkoita, etteikö vastaavaa voi esiintyä myös muulla eläinkunnalla. Pentuleijonan saanti voi olla leijonallista. En tiedä, enkä ota kantaa, kun en pääse leijonan housuihin.

    Väitteeseen, että “Inhimillisyyteen kuuluu muun muassa kyky kontrolloida eläimellisiä piirteitään” voidaan vastata myös täysin päinvastaisilla arvioilla, mutta se ei ole perusväitteeni kannalta ratkaisevaa.

  3. Lipsanen 31.8.2005 klo 18:36:

    Mikä kaikki sitten on inhimillistä? Onko tappaminen sitä? Huijaaminen, pettäminen ja valehteleminen ainakin ovat. Inhimillisyys ei siten tee mistään asiasta yhtään sen hyväksyttävämpää.

    En minäkään propagoisi pakkosterilointilakia. Perään yksilön vastuuta, ja vastuun kantaminen edellyttää vapautta valita. Se ei silti tarkoita, että kaikki yksilön valinnat olisivat yhtä vastuullisia. Jos yksilöiden valinnat johtavat ekosysteemin kantokyvyn romahtamiseen, niin mistään inhimillisestä lienee turha puhua; ainakaan sen jälkeen, kun ihmiskuntaa ei enää ole.

    Joten loppujen lopuksi alkuperäinen väitteeni on hyväksyttävä. Jos tietää ja ymmärtää, mikä maailman väestötilanne on, niin lisääntyminen on välinpitämätöntä. Sitä ei muuta miksikään se, että se olisi inhimillistä (vai eikö inhimillinen voi olla välinpitämätöntä?). Inhimillisyys ei ole vasta-argumentti.

  4. Ruso 1.9.2005 klo 11:30:

    En ole väittänytkään, että inhimillinen = oikein, hyväksyttävä etc. Olen vain väittänyt, että inhimillisesti tärkeä ei palaudu fyysisen maailman tosiseikkoihin. Esimerkkitapauksessa: lasten saanti ei palaudu pelkäksi lisääntymiseksi.

  5. Lipsanen 1.9.2005 klo 11:54:

    Koko argumenttisi sisältöhän on, että inhimillisyys tekee lisääntymisestä hyväksyttävää. Vai mitä muuta mieltä on koko inhimillisyyttä ylipäänsä vetää mukaa keskusteluun? Vai mitä “inhimillisesti tärkeä” sitten tarkoittaa? Kai sen täytyy jotain hyväksyttävyyttä sinun mielestäsi tuoda, jos sen perusteella voidaan puolustaa toimintaa, joka muutoin (fyysisen ympäristön kannalta) on selkeästi kielteistä.

  6. Ruso 1.9.2005 klo 13:17:

    Kyllä, mutta inhimillinen ei silti = hyväksyttävä.

    Nähdäkseni virheesi on ymmärtää lasten saanti pelkkänä lisääntymisenä. Tästä näkökulmasta syntynyt lapsi = saman lajin nuorempi edustaja, kasa elimiä kakkasuodattimina, jossa yhdestä päästä tungetaan kamaa ja toisesta päästä tulee jotain epämääräistä pahallehaisevaa ulos. Näyttäisi reagoivan myös ärsykkeisiin.

    Ajatukseni perustuu siihen, että näen lasten saannissa jotain muutakin. Tämä ei ole millään tavalla ristiriidassa sen (mahdollisesti tosiasian) kanssa, että lisääntyminen on haitallista ekosysteemille (mikä todettu alkuperäisen tekstini viimeisessä kappaleessa).

    Mitä hyväksyttävyyteen tulee, niin nähdäkseni on aivan yhtä hyväksyttävää saada tai olla saamatta lapsia.

  7. Lipsanen 1.9.2005 klo 22:06:

    Mitä inhimillisyysargumentista sitten seuraa paitsi “jotain muutakin”? Jos inhimillisyys ei sinänsä tee asioista sen hyväksyttävämpiä, niin mitä argumentaatioarvoa sillä on? Yhtä hyvin voidaan sanoa vaikka, että lisääntyminen on likaista, mutta ei sillä ole minkäänlaista arvoa argumenttina jollei sitä sidota johonkin.

  8. Lipsanen 1.9.2005 klo 22:08:

    Ja miksi otsikossasi sanotaan, että “lapsia saadaan”, mutta “ei hankita”, jos hankkiminen on mielestäsi yhtä totta kuin saaminenkin?

  9. Ruso 2.9.2005 klo 10:11:

    Käsittääkseni olen jo vastannut näihin kysymyksiin.

  10. Lipsanen 2.9.2005 klo 12:56:

    Olen perustellut (sinun tulkinnassasi “luonnon” tasolla), että lisääntyminen on haitallista toimintaa. Sinun mukaasi asiaa voi luonnon lisäksi tarkastella myös inhimillisellä tasolla, mutta analyysisi jää sisällöltään tyhjään “inhimillisellä tasolla lasten saaminen on inhimillistä” (ei suora lainaus, vaan tiivistelmä) -argumenttiin. Et liitä siihen mitään tekijöitä, jotka joltain kannalta katsoen olisivat myönteisiä tai kielteisiä. Niinpä voidaan katsoa, että luonnon kannalta lisääntyminen on haitallista, inhimilliseltä kannalta taas yhdentekevää.

    Lisäksi voidaan perusteellisesti väittää, että lisääntyminen on myös inhimillinen katastrofi. Sen seuraukset ovat haitallisia myös ihmiselle itselleen. Ilmeisesti tämä on mielestäsi luontotason seuraus, mutta käytät inhimillisyys-käsitettä niin mystisesti, etten kykene ymmärtämään mitä sillä tarkoitat.

  11. Ruso 2.9.2005 klo 13:32:

    Kuten sanottu, tähän on jo aiemmin vastattu. Esim. “Rahkeeni ei riitä täsmentämään inhimillisyyttä (kuten ei elämän tarkoitustakaan). Olennaista on kuitenkin, että inhimillisyyttä ei voi nähdäkseni palauttaa tai selittää fyysisen maailman käsittein (ekosysteemeistä puhuminen lienee biologiaa).”

    Ja siksi en allekirjoita mielestäni jyrkältä tuntuvaa kantaasi: ” nykytilanteessa lapsia voi hankkia ainoastaan tietämättömyydestä, ymmärtämättömyydestä tai välinpitämättömyydestä”

    Tämä hyvin yksinkertainen väite ei ole riippuvainen “inhimillisen” tarkemmasta määrittelystä.

    Analogisesti: en osaa sanoa, mitä “rakastuminen” on. Mutta sen tiedän, ettei se palaudu neurofysiologisiksi (ja näitä kuuvaviksi väriläiskäkuvioiksi) ilmiöiksi. Ja siksi en allekirjoita kantoja, jotka rakastumisen sellaiseksi typistävät. Vastaavia esimerkkejä kyllä riittää.

  12. Lipsanen 2.9.2005 klo 13:48:

    Kelpaisiko seuraava muotoilu:

    “Lasten hankkiminen on nykytilanteessa välttämättä joko tietämätöntä, ymmärtämätöntä tai välinpitämätöntä.”

    Tuosta ei seuraa, etteikö se voisi olla jotain muutakin, vaikka se joka tapauksessa on jotakin mainituista (yhtä tai useampaa).

  13. Ruso 2.9.2005 klo 13:58:

    Oikeastaan kantasi avainsana on AINOASTAAN. Eiköhän ole helppoa kuvitella koko joukko muitakin syitä lisääntymiseen.

  14. Ruso 2.9.2005 klo 14:01:

    Ehdit kommentoida ennen lisäystäni. Uusi muotoilusi on jo parempi, mutta lisäisin siihen vielä jotain sen tyyppistä kuin ‘luonnon kannalta’.

    Esim. “Lisääntyminen on luonnon kannalta haitallista”.

  15. Lipsanen 2.9.2005 klo 14:52:

    Ehdottamasi lisäys on turha. Jos jokin on jotain joltain kannalta, se on. Lisäyksesi on jossain määrin tarkentava, mutta ennemminkin vesittävä. Toisaalta voidaan perustellusti väittää, että lisääntyminen on jotakin noista myös inhimilliseltä kannalta (ovathan ne kaikki hyvin inhimillisiä ominaisuuksia).

    Tai itse asiassa: voiko lisääntyminrn olla mitään miltään muulta kuin inhimilliseltä kannalta? Luonnolla ei kaiketikaan ole kantaa.

  16. Lipsanen 2.9.2005 klo 14:53:

    Hyvä kuitenkin, että pääsimme yhteisymmärrykseen lisääntymisen haitallisuudesta.

  17. Ruso 2.9.2005 klo 15:04:

    Niin. Näin on väitetty, että jengiä alkaa pikku hiljaa olla liikaa. Toisaalta olen myös kuullut väitettävän, että kyllä tämä pallo vielä joitakin miljardeja lisääkin kantaisi. En ole varsinaisesti ottanut kantaa, lähinnä olettanut argumentin vuoksi, että ensimmäinen väite pitäisi paikkaansa.

  18. Lipsanen 2.9.2005 klo 15:16:

    Suuremman tai edes nykyisen väestömäärän kantaminen edellyttäisi kulutustason dramaattista laskua. Ympäristön kannalta on sinänsä sama, aiheuttaako kulutuksen suurempi vai pienempi määrä ihmisiä. Kulutuksen kokonaistaso ratkaisee.

  19. Hamsteri 27.1.2006 klo 15:25:

    Suurin ongelma yksilön vastuulle jättämisessä on nimenomaan tietämättömyydessä. Se että olet valmis jättämään asian yksilön vastuulle on mielestäni välinpitämättömyyttä. Suomessa ja länsimaissa yleensäkin on melko turha paapattaa syntyvyydestä, sillä tämä tapahtuu nykyisellään täällä automaattisesti. Kuolevia on kohta enemmän kuin syntyviä ja me häviämme pois (kärjistän tässä).

    Mutta.
    Esimerkiksi suurin osa kiinalaisista ovat täysin tietämättömiä tällaisesta ekokatastrofista – eivät välinpitämättömiä, enkä usko myöskään että täysin ymmärtämättömiä (tosin on vaikea ymmärtää jos ei tiedä).
    Tieto ei mene sinne itsestään, eikä se myöskään tuollaisessa maassa leviä samankaltaisesti kuin täällä. Mitä järkeä siis on jättää ongelma yksilön ratkaistavaksi? Ja syyttää ja itkeä miten ihmiset ovat julmia ja välinpitämättömiä?

    Länsimaiden sen sijaan pitäisi tosiaankin laskea kulutustasoaan.

  20. Hamsteri 27.1.2006 klo 15:29:

    Korjaus edelliseen:

    “Suomessa ja länsimaissa yleensäkin on melko turha paapattaa syntyvyyden LASKEMISESTA (tai jopa estämisestä), sillä…”

  21. kalle 2.9.2007 klo 19:55:

    surkeaa tekstiä eikä mitään kuvia ihan pa sivu